tiistai 6. syyskuuta 2016

Keitä me ollaan?

Lupasin tehdä pientä esittelyä meidän perheestä... Ollaan mielestäni kovin tavallinen perhe. Minä olen reilu kolmekymppinen kolmen lapsen, kahden tytön ja yhden pienen miehen äiti, vaimo ja voisi kai edelleen sanoa että järjestöaktiivi. Ammatiltani olen (tällä hetkellä työtön) sosionomi. Tuo meidän perheen iskä on jonkin asteen tietokonehörhö ja työkseen pyörittää numeroita vähän eri alalla.

Lapsia meillä on kolmin kappalein. Esikoistyttö on helmikuussa 2011 syntynyt reipas viskari, ringettetyttö. Tällä hetkellä jääräpäisyyttä löytyy vaikka muille jakaa. Keskimmäinen tyttönen täytti juuri kolme vuotta. Itseluottamusta ja omaa tahtoa löytyy kuin pienestä kylästä. Meillä eletään tällä hetkellä myös vauva-aikaa. Pikku-ukkomme on kohta viisi kuukautta vanha. Varsin vallaton tapaus hänkin. Vauva-arki on ihanaa, mutta uni maistuisi mulle tällä hetkellä huomattavasti enemmän mitä sitä on tarjolla. No, kaipa tuo jätkä joskus oppii yönsä nukkumaan ja tämä on vain väliaikaista

Lasten lisäksi meiltä löytyy yksi karvainen lapsi, kääpiöluppakorva pupunen, Pate.

Arkeemme oman sävynsä tuo meidän molempien vanhempien liikuntavamma. Sekä mulla että miehellä on synnynnäinen cp-vamma. Ajattelin siitä tehdä erillisen postauksen piakkoin. 

maanantai 5. syyskuuta 2016

Taustaa blogille

Blogin aiheina pyörii varmasti useimmiten perhe, lapset, arjen jutut, mutta sitten toki etenkin minua kiinnostavat yhteiskunnan ilmiöt ja ajankohtaiset asiat. Yhtenä toistuvana aiheena tulee olemaan myös erilaisuus, vammaisuus sekä elämä ja arki vammaisena äitinä. Mielelläni otan myös lukijoilta vastaan kysymyksiä ja ideoita blogitekstien aiheista. 

Huomenna lupaan kirjoittaa tarkemmin pientä esittelyä meidän poppoosta! Nyt on pakko yrittää nukkua hetki ennen kuin tuo pienin perheenjäsen vaatii taas huikopalaa!

Uusi alku

Syksy on usein uuden alkua. Syksyllä alkaa arki, aloitetaan usein uusi elämäntapa, uusi harrastus tai muu oma juttu. Kelit viilenee ja illat pikku hiljaa pimenee, joten minä päätin nyt sen oman harrastuksen puuttuessa aloittaa blogin kirjoittamisen. Pyrin etsimään säännöllisesti edes sen pienen hetken omaa aikaa lapsiperheen arjen keskeltä. Silloin voi vaikka kirjoitella tänne muutaman rivin tai vähän enemmänkin! Tervetuloa mukaan!